Kahdeksan vuotta

Oho! Kahdeksan vuotta. Niin kauan on kulunut siitä kun pakkasin oman maailman ihanimman kaksion pakettiin, luovutin avaimet vuokralaisille ja lähdin maailmalle. 


Kahdeksan vuotta sitten pöllähdin ihanan keväiseen ilmaan, ihanien ihmisten keskelle. Japaniin. Kukkaloisto oli juuri alkamaisillaan ja päivät olivat lämpenemässä. En osannut kieltä, mutta kuvien avulla ja viittomalla, englannilla pärjäsin joten kuten ja aina joku auttoi. 

En ehkä silloin ymmärtänyt millaiselle seikkailulle elämäni oli kääntynyt. En sano, että olisin nauttinut joka päivästä, joka hetkestä, mutta onneksi uskalsin. Onneksi uskalsin, vaikka oli ihmisiä, jotka epäilivät. Oli oma mielikuvitus, joka loi tummia mielikuvia tulevaisuudesta. Oli pelko maitojunasta, loputtomasta ikävästä, yksinäisyydestä, tylsyydestä. 

Onneksi uskalsin heittäytyä rakkauteen, olla avoin, uskoa kaiken järjestymiseen, luottaa.

Nyt on manner vaihtunut jo kolmesti, uusi kieli opittu, kahdesta on tullut neljä, mahtavia kokemuksia on takataskussa enemmän kuin ikinä osasi kuvitellakaan, on opittu selviämään loputtoman ikävän kanssa, on luotu uusia ystävyyksiä, vahvistettu vanhoja ja “niitä merkityksellisiä”, opittu kulttuureista, ihmetelty kummallisuuksia, oltu itse kummalaisina, tehty virheitä, otettu opiksi….

En tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja minne meidän tie vielä vie, mutta enää ei pelota niin kovasti. Enemmänkin hymyilyttää ja kutkuttaa. Päivääkään en vaihtaisi.

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s